keskiviikko 2. tammikuuta 2019

29. - 31. raskausviikko: Verensokerimittailuja

Edelliset kaksi raskausviikkoa on kuluneet aika lailla verensokerimittauksen parissa. Jos raskausdiabetes, verensokerit ja ruokavalio ei kiinnosta, ei kannata lukea tätä blogitekstiä :D


Kävin siis ennen joulua raskausdiabeteshoitajalla ja sain vinon pinon ruokavalioon liittyviä ohjeita, hiilihydraattitaulukoita ja vaikka mitä. Ja tietysti verensokerimittarin ja taulukon, johon merkitä tuloksia. Suurimman osan ohjeista tiesin jo etukäteen, mutta olihan niitä hyvä vielä kerrata. Mittaukset aloitin heti käyntiä seuraavana päivänä.Vaikka esim. jouluna ei olisi tarvinnut mitata, niin halusin kuitenkin testata mitä verensokeri olisi riisipuuron tai joulutortun jälkeen. Muutenkin noudatin jouluna jokseenkin ruokavalio-ohjeita eli söin tasaisin väliajoin ja hiilarit jaoin tasaisesti pitkin päivää. Suklaata en syönyt kuin kaksi konvehtia jouluaattona ja toiset kaksi 27.12. Sitä yhtä joulutorttua lukuun ottamatta jätin muutkin herkut syömättä niin jouluna, syntymäpäivänä kuin uutenavuotenakin ihan vain varmuuden vuoksi. Se ei ehkä muuten olisi ollut edes kovin hankalaa, mutta jatkuva syömisten ajattelu ja kontrollointi kyllä ärsytti sekä tietysti katsella vierestä kun muut (=mies) söi suklaata tai tuoreita piparkakkuja...... No, ensi jouluna sitten ;)


Viralliset ohjeet oli siis mitata joulua edeltävä viikko siten, että mittaisin neljänä aamuna aamupaaston ja 1 tunti aamupalan jälkeen sekä yhtenä päivänä vuorokausikäyrän eli arvot ennen pääaterioita (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala) ja 1h pääaterioiden jälkeen (=8 mittausta). Jos tämän tehomittausviikon arvot olisivat kunnossa, jatkaisin mittausta siten, että joka toinen viikko neljänä aamuna aamupaasto ja 1 h aamupalan jälkeen ja joka toinen viikko yhtenä päivänä vuorokausikäyrä. Ei siis lopulta ihan hirveästi mittauksia, yhteensä 8 kertaa viikossa.

Tehomittausviikolla noudatin aika prikulleen ruokavalio-ohjeita, joissa suurin muutos omaan normi ruokavalioon oli tavallista pienempi aamupala. Verensokerin tulisi olla ennen aterioita (ja yöpaaston jälkeen) alle 5,5 ja 1h aterioiden jälkeen alle 7,8. Kaikki arvot pysyivät sallittujen rajojen alapuolella tuolla tehomittausviikolla ja sain niistä vielä kehuja diabeteshoitajalta, kun jäivät niin selvästi alle rajojen :) Se vähäksi aikaa helpotti mieltä, mutta sitten tuli tosiaan tuo joulu ja en osannut silti "ottaa rennosti", koska pelotti, että verensokeri alkaisi heittelemään jos en noudattaisi ruokavaliota... Sen riisipuuron kuitenkin söin ja heitin siihen vielä päälle sokeria, kanelia ja sekahedelmäkeittoa. Toihan on verensokerin kannalta ihan tappoannos, koska se sisältää valkoista riisiä, maitoa (maitosokeri), sokeria ja vielä kuivattuja hedelmiä (paaaljon sokeria). Lähdin heti tuon annoksen jälkeen kävelylle, koska liikunta alentaa verensokeria. Tunnin kuluttua verensokeri oli 7,6 mikä oli siihen astisista mittauksista selvästi korkein, mutta ei kuitenkaan yli rajan. Sinällään tuo helpotti taas oloa, kun ajattelin, että tuo annos oli varmaan pahimmasta päästä, mitä voi syödä (jos ei nyt kokonaista suklaalevyä kerralla vetäisi) ja silti jäi alle rajan. Juuri ja juuri, mutta jäi silti :) Tietysti päätin, etten sen jälkeen enää riisipuuron koske, kun meni noin lähelle rajaa, mutta oli kiva huomata, ettei sokerit kuitenkaan pompanneet ihan pilviin. Samoin kun söin sen yhden joulutortun enkä edes kävellyt päälle, niin tunnin kuluttua verensokeri oli 6,6 eli ei paha. :) Testasin miehenkin verensokerin tunti joulutortun jälkeen ja hänellä se oli 6,2. :D


Tehomittausviikon jälkeen olen ottanut aika paljon ylimääräisiä mittauksia, kun olen halunnut testata mitä kestää syödä ja mitä ei. Aamupaastot mulla on jatkuvasti 4.0 - 4.8, joten niissä ei mitään ongelmaa ole. Eniten arvot nousee aamupalan jälkeen ja siinä korkein mitattu arvo on ollut 6,9. Nyt mun vakioaamupala on 1 viipale ruisleipää rasvalla, kasviksilla, juustolla ja leikkeleellä sekä 1-2 keitettyä kananmunaa ja tällä aamupalalla verensokeri on tunnin jälkeen vain 4.8-5.2. Tänään olin laiska enkä jaksanut keittää munia vaan söin vain tuon yhden viipaleen ruisleipää ja tunnin kuluttua verensokeri oli 5.8. Eli jotenkin tuo kananmuna tasaa verensokerin nousua (rasvan kai näin pitäisi tehdäkin ja kananmunassahan on rasvaa). Jos syön 2 viipaletta ruisleipää päällisillä, tunnin kuluttua verensokeri on 6.7-6.9 eli alle rajan sekin, mutta selvästi korkeampi. Muilla aterioilla verensokeri pysyy helpommin alhaisena ja aterian jälkeiset arvot on vaihdelleet (jos riisipuuroa ei lasketa) välillä 5.1 - 6.4. Ateriaa ennen olevia arvoja olen mittaillut vähemmän, mutta ne ovat pysyneet mittauspäivinä alle sen 5.5 paitsi kerran oli 5.6, mutta kun odotin 30 min niin oli laskenut vähän ollen 5.4. ja vasta silloin uskalsin seuraavan kerran syödä (aika pilkun viilausta kyllä :D). Mutta. Sain mä yhden ylityksenkin aikaiseksi. :( Ja ei, se ei tullut parista suklaakonvehdista, joulutortusta, riisipuurosta tai mistään muustakaan sellaisesta testailusta vaan pitkittyneestä ruokavälistä! Olin syönyt pienen välipalan klo 15.30 ja oli tarkoitus syödä päivällinen klo 17.30. No, asioita tapahtui ja pääsinkin syömään päivällistä vasta lähempänä klo 19. Söin kanaa, kasviksia ja vähän täysjyväriisiä (siis tosi vähän). Yleensä tällä annoksella verensokeri ollut tunnin päästä jopa alle 6 ja sen kerran kun otin ne kaksi suklaakonvehtia niin se oli juuri tällaisen aterian päätteeksi ja  silloin verensokeri oli tunnin päästä tasan 6.0. No, nyt mua niin otti päähän koko ruokavalionatseilu (olin joutunut siis lähtemään yksin pois vierailulta ihan siksi koska "pakko mennä syömään"), että otin kaksi pientä karkkia piparkakkutalosta tuon ruoan päälle. Siis kaksi! Ja niissä oli varmasti vähemmän sokeria kuin kahdessa suklaakonvehdissa yhteensä. Mittasin sitten 1h tuosta ateriasta ja mittari näytti 8,8!!! Itkuksihan se ilta meni. Miten voi olla niin tyhmä, ettei osannut pakata eväitä enemmän mukaan? Miksen lähtenyt vielä aiemmin kotiin? Miksi otin vielä ne kaksi karkkia kun oli jo pitkä ruokaväli? Mitä vauvalle nyt tapahtuu? Harmitti niin kovasti, kun tiesin ettei mulle itselle tuosta pienestä noususta haittaa olisi, mutta vauvarukka siellä nyt yritti pärjäillä tommosen sokerimäärän kanssa :( Itsesyytökset oli kyllä aika kovat. Onneksi kahden tunnin päästä tuosta ateriasta verensokeri oli jo laskenut 5,6:een, joten pitkän aikaa ei koholla ollut.


Tuosta yhdestä ylityksestä oppineena olen nyt pitänyt tiukasti kiinni 2-3 h ruokailuvälistä ja ihan kaikki namut saa jäädä nyt muille. Onneksi mieskin aloitti uudenvuoden kunniaksi herkkulakon vauvan syntymään saakka, joten ei tarvitse katsella vierestä kun toinen ottaa kahvin kanssa suklaata. Moni muukin on varmaan aloittanut jonkinlaisen elämäntaparemontin, joten nyt on vielä helpompi itsekin olla tiukkana :) Tosin herkuton olisi musta vielä aika helppo pitää, mutta ärsyttää lähinnä kun pitää kontrolloida myös maitotuotteiden määrää, aamupalan sisältöä ja kokoa sekä rajoittaa hedelmien syömistä. Perunaa en myöskään uskalla syödä (onneksi en siitä tykkääkään) enkä riisiä tai pastaa jos en ole itse valmistanut sitä ja tiedä, että se on täysjyvää. Onhan tämä siis kello kaulassa syömistä, josta puuttuu rentous ja oman itsen kuuntelu. Koska olen vielä tehnyt niin kovasti töitä ihan pitkän psykoterapiankin avulla oppiakseni kuuntelemaan itseäni, niin ärsyttää heittää nuo taidot romukoppaan ja ottaa taas jatkuva kontrolli käyttöön. Miehen kanssa on jo puhuttu, että kun vauva on syntynyt, on oltava tarkkana, ettei tämä kontrolli jää päälle vaan palaisin taas siihen itseni kuunteluun ja armollisuuteen. Ehkä kun sen nyt ylöskin kirjoitti, niin se toteutuisikin :)


Raskausdiabetesta ja siihen liittyvää stressiä lukuun ottamatta olen onnekseni edelleen voinut hyvin :) Vauva liikkuu paljon ja mulla ei juurikaan ole mitään kipuja tai kolotuksia. Parina yönä on ollut selkäsärkyä, mutta sen on mennyt aamuun mennessä ohitse. Harjoitussupistuksia tulee kyllä välillä aika paljonkin, mutta onneksi ne helpottavat levossa. Eilen olin uimassa ja vesijuoksemassa ja sen jälkeen supisteli aika paljon, vaikka siellä altaassa olo tuntui tosi hyvältä. Ehkä oli sitten kuitenkin vähän liiaksi rasitusta yhdellä kertaa... Pitkät kävelylenkit jaan jo kahteen osaan tai ainakin istun kesken lenkin vaikka bussipysäkillä, koska jos kävelee pidempään kerralla niin sitten harkkasuppareita on koko loppulenkin ja pahimmillaan koko loppuillan. Mutta koska ne ovat kivuttomia ja loppuvat heti kun menen makuulle, niin en ole niistä huolissaan :)

3 kommenttia:

  1. Heippa! Voi miten harmittaa, että sinulla selvästi tuottaa stressiä tuo radi. :( Ja onhan se, turha sitä kieltää. Aikamoinen tehoseuranta kyllä. Itellä riitti 4 mittausta päivässä (paasto, 1h aamupalan, lounaan ja päivällisen jälkeen). Tällä hetkellä olen mittaustauolla, koska arvot olivat suht ok. Itellä suurin lukema oli 9:llä alkava, joka tuli herkuista synttäreillä, mutta sitäkin enemmän lounaan väliin jättämisestä. Olen myöhemmin joskus kun olen karkkia syönyt, mitannut ihan 6 alkavia lukemia. On siis melko kokonaisvaltaista tuo, eikä kannatakaan vetää liian radikaaleja johtopäätöksiä mittaustuloksista ja ruuista. ;)

    Kovasti tsemppiä sulle odotukseen! Älä huolehdi liikaa, vauvalla on kaikki kyllä hyvin. Joku isompi arvo silloin tällöin ei häntä vahingoita. Kokonaisuus ratkaisee. ;) Täällä mennään rv 21+1 ja rv24 on uuden mittausjakson aika. Toki olen tässä taukoviikkojenkin aikana mittaillut ihan mielenkiinnosta. :)

    T: Laura T.

    VastaaPoista
  2. Lisään vielä, että suosittelen facebookin "Raskausdiabetes-vertaistukiryhmä" liittymistä! Sieltä saa ihanasti tukea ja tietoa muilta vertaisilta. :)
    T: Laura

    VastaaPoista
  3. Joo olenkin jo liittynyt tuohon vertaistukiryhmään ja lueskelen sitä ihan päivittäin, sieltä on kyllä saanut paljon sekä vinkkejä että sitten juurikin sitä vertaistukea - ihanaa tietää ettei ole yksin asian kanssa <3 Ja sieltä olenkin huomannut, että kaikkien ei tarvitse noita ennen aterioita arvoja mitata, kieltämättä ne on aika stressaavia ja siksi en niitä juurikaan mittaa muulloin kuin vuorokausikäyräpäivinä eli kerran kahdessa viikossa...

    Tuo on varmasti totta, että verensokeriin vaikuttaa niin moni asia, ettei voi suoraan päätellä mittauksesta ettei joku tietty ruoka-aine sovi. Sepäs tästä tekeekin vielä hankalampaa... :D Jotkut osaa suhtautua radiin ihanan rennosti, itselle on kyllä ollut vaikea olla miettimättä koko ajan syömisiä. Mutta mä luulen, että mun asenteeseen ja suhtautumiseen osaltaan vaikuttaa taustat, kun on olen käynyt kaikenlaista läpi liiallisen kontrollin takia ja psykoterapia loppui vasta tämän vuoden kesällä niin en ehtinyt kauaa "nauttia" sellaisesta rentoudesta ja armollisuudesta, kun sitten pamahtikin tämä radi, joka taas pakotti kontrolloimaan. Mutta onneksi tämä ei ole ikuista. :)

    VastaaPoista