Miten toivuin ylikunnosta?

On sinällään huvittavaa kirjoittaa siitä miten toivuin ylikunnosta, kun en edes tajunnut olevani ylikunnossa. Mutta vasta näin toivuttuani siitä olen ymmärtänyt, että siitä todella oli kyse. Liikunta oli minulle tärkein töistä irrottava tekijä, mutta valitettavasti kroppa ei kestänyt niin paljon kuin pää olisi vaatinut. Lähes päivittäinen raskas treeni jo valmiiksi stressaantuneella keholla sai aikaan ylirasitustilan, joka näin jälkikäteen ymmärrettynä oireili jo paljon ennen lopullista stoppia pienillä krempoilla, vatsan turvottelulla, päänsäryillä, ummetuksella, sykkeen kohoamisella  ja aineenvaihdunnan sekä hormonitoiminnan ongelmilla. Lopulta alkoi tulla myös yhä enemmän treenejä, joissa tuntui, että ”nyt ei oikein lähde” ja juoksulenkeillä tuntui usein siltä kuin olisi vasta edellisenä päivänä treenannut jalat, vaikka jalkatreenistä saattoi olla viikko. Palautumista ei siis selvästi enää tapahtunut. Liikunta oli kuitenkin edelleen parhaimmillaan niin huippua ja tyhjensi mukavasti päätä, että yksikin loistava treeni väliin sai aina jatkamaan. Ja jos treeni tuntui huonolta, luulin sen johtuvan vain jostain yksittäisestä syystä kuten huonosti nukutusta yöstä tai alkavasta flunssasta. Tai sitten ajattelin kuntoni huonontuneen ja ratkaisuna oli treenata lisää. Jep. Parempi ratkaisu olisi tietysti ollut juuri päinvastainen.

*kuva sivulta uskallainnostua.fi

Koska en tajunnut olevani ylikunnosta, ei siitä toipuminenkaan ole mikään täydellisesti ja suunnitellusti etenevä kuntoutusjakso (olisiko muutenkaan?) vaan täynnä yrityksiä, erehdyksiä ja epävarmuutta. Noin vuosi sitten kroppani todella pani stopin raskaalle liikunnalle, kun SI-nivel lukittui ja ylikuormittuneeseen tilaan mennyt hermosto oireili lisäksi epämääräisellä kivulla oikeassa reidessä ja joskus selässä tuntuvana kipuna. SI-nivelen lukko esti lähes kaiken liikunnan noin 3 kuukauden ajan ennen kuin se saatiin avattua kiropraktikolla. Tänä aikana kokeilin vesijuoksua, joogaa, kävelyä, yläkropan salitreeniä, uintia, pyöräilyä ja tanssia, mutta kaikki johtivat kivun merkittävään pahenemiseen. Kun lukko vihdoin saatiin avattua, pystyin taas kävelemään normaalisti, mutta hermoston ylirasituksesta johtuvat kivut estivät kaiken raskaamman treenaamisen sekä toisaalta myös pidemmän paikallaan olon. Kun sekä liikkuminen että istuminen sattuivat, olin välillä aika hermoraunio, kun en silloin vielä tiennyt mistä oli kyse. Työnikin vaatii paljon istumista, joten siinä oli aina ylimääräinen ongelma ratkaistavaksi, kun mietin miten tehdä työni mahdollisimman vähällä istumisella. Treeniohjelmani koostui yhtäkkiä kävelystä, sauvakävelystä, pilateksesta ja fysioterapiasta. Salilla treenasin paljon kehonpainolla, mutta jossain kohtaa alkoi salitreenaaminenkin tympiä, kun aina sai varoa tiettyjä liikkeitä ja olla jatkuvasti kuulolla siitä paheniko kipu. Treeni ei tuonut tällöin enää sellaista nautintoa kuin ennen.

Noin yhdeksän kuukautta kipujen alkamisen jälkeen päädyin vihdoin urheilufysioterapeutille (olin jo käynyt magneettikuvissa, kolmella fysioterapeutilla, fysiatrilla, kiropraktikolla, hierojalla, osteopaatilla ja kahdella ortopedillä), joka totesi jo mainitsemani hermoston ylirasitustilan sekä tiettyjä selkeitä lantion asentoon / askeltamiseen liittyviä virheasentoja, joita lähdettiin korjaamaan fysioterapialla. Lisäksi lepo ja kevyt liikunta jatkuivat tärkeänä osana kuntoutusta. Nyt noin vuosi kipujen alkamisesta alan huomata muutosta kehossani kokonaisvaltaisesti, en siis ainoastaan kivun osalta. Vuosi sitten en esimerkiksi hikoillut, vaikka treenasin Thaimaan lämmössä punteilla tai istuin saunassa löylyä heittäen. Olo oli vain tukala ja heikko, mutta hiki ei irronnut. Lisäksi kokeilin erilaisia pieniä ruokavaliomuutoksia vatsaoireiden ja ummetuksen vuoksi, mutta mikään ei auttanut. Nyt en vältä mitään ruoka-aineita (paitsi kiiviä!) enkä ole muuttanut oikeastaan mitään ruokavaliossani, mutta silti vatsani toimii moitteettomasti ja olo on hyvä. Tällä viikolla teki mieli tanssia ilosta, kun istuin saunassa ja hiki virtasi solkenaan. Sitä tunnetta ei voi sanoin kuvailla! <3 Mies aina valittaa, että on kurjaa hikoilla, mutta kyllä minä sanon, että on paljon kurjempaa olla hikoilematta! Se on niin tukalaa, että… Ja siihen päälle vatsan turvottelua ja ummetusta, niin ei ole kovin hehkeä fiilis :D

Nyt huomaan siis selvästi kehon alkaneen toimia normaalisti. Myös hormonitoiminta on alkanut palautumaan. Kaikkeen tähän meni aikaa noin vúosi, jonka aikana treenikalenteri koostui siis levosta ja hyvin kevyestä liikunnasta. En tehnyt kunnon sykettä nostattavaa treeniä kuin kahdesti koko vuoden aikana ja kuormittavan salitreenin jätin kokonaan pois noin 3 kuukautta sitten. Tärkeänä osana on myös riittävä ja säännöllinen syöminen :) Se tosin ei treeniaikana kovin pielessä ollutkaan, mutta heti jouduttuani lopettamaan treenit, ruokahalu väheni merkittävästi ja jälkikäteen ajateltuna söin aivan liian vähän, mikä hidasti palautumista. Voi olla, että olisin saavuttanut tämän toipumisen nopeammin jos olisin heti jättänyt kaikki raskaat treenit kokonaan pois, stressannut asiasta vähemmän ja syönyt enemmän. Mutta kun ei yhtään tiennyt mistä kipu johtui ja mitä tapahtui, niin ei voinut tietenkään myös tietää mikä auttaa. Ja onhan tässä kaikenlaista tullut vuoden aikana opittua tälläkin tavalla :)

Mun vinkkini ylikunnon merkeistä kärsivälle on reagoida välittömästi keventämällä liikuntaa merkittävästi pidemmäksi aikaa. Esimerkiksi viikon tauko salilta on vaan tekohengitystä eikä oikeasti riitä ylikunnosta toipumiseen. Tarvitaan runsaasti ihan vaan lepoa, metsäkävelyä ja joogaa/venyttelyä/pilatesta tai muuta ei-suorittavaa liikuntaa. Mittarit jätetään kotiin ja kuunnellaan itseä. Vielä parempi jos treenin keventämisen sijaan voi vaihtaa treenin ihan muuhun, kuten kokkailuun, neulomiseen, lukemiseen, ystävien tapaamiseen, saunomiseen tai muuhun itseä kiinnostavaan tai uuteen tekemiseen. Riippuu tietysti myös aina siitä miten pitkälle ylikunto on jo päässyt. :) Ja ylikuntoonhan ei tarvita edes kymmeniä tunteja treenejä viikossa vaan kokonaisuus ratkaisee: jos on paljon stressiä töistä ja muita kuormittavia asioita elämässä, muutamakin kova treeni viikossa pidemmän aikaa voi johtaa ylikuntoon. Stressaantunut keho kun kaipaa lempeää liikkumista, ei rääkkiä :) Levänneenä voi sitten revitellä menemään!

Ja ruokavalion puolella ylikunnosta toipumisessa auttavat tietysti herkulliset smoothiet, joista keho saa tarvittavia vitamiineja, hivenaineita ja energiaa helposti sulavassa muodossa ;) Niin ja silloin kun tekisi mieli treenaamaan, mutta keho sanoo, että täytyy levätä, voi treenin sijaan tehdä smoothien ja koristella sen :)

Nautitaan liikunnasta ilman ylimääräistä stressiä ja suorittamista! <3

No mutta miksi aina se banaani?

Banaani tuntui välillä olevan kiellettyjen ruoka-aineiden listalla, koska se sisältää niin paljon hedelmäsokeria. Urheilujuomamainoksessakin viitattiin, että vain apinat syövät banaania. Monissa ruokavalio-ohjeissa neuvottiin syömään paljon hedelmiä, marjoja ja kasviksia, mutta saatettiin erikseen muistuttaa, että hedelmistä erityisesti banaani sisältää paljon hedelmäsokeria ja sitä tulisi syödä kohtuudella. No, mä olen kyllä sitä mieltä, että KAIKKEA tulee syödä kohtuudella.

Nykyään edellä mainitut varoittelut ovat alkaneet ehkä hieman vähentyä,  ja kirkuvat varoitusmerkit ovat poistumassa banaanin lisäksi myös leivästä (lihottaa), perunasta (liikaa hiilaria eikä saa täysjyväversiona), pastasta (siis aivan liikaa hiilaria!) ja kananmunista (nostaa kolesterolia). Onhan banaanissa toki hedelmäsokeria ja energiaa, mutta eikös me kuitenkin syödä myös sen vuoksi, että saataisiin sitä energiaa ja koska syöminen voi olla nautinto? :)

Niin ja onhan se banaani nyt vaan loistava ainesosa smoothiessa! Ai miksikö? Tässä mun 10 syytä käyttää banaania smoothiessa:

1. Makeutensa vuoksi banaani ei kaipaa seurakseen muita makeuttajia, kuten sokeria, hunajaa, steviaa tai muita makeutusaineita. Näin pääsee siis helpommalla mitä makeuttamiseen tulee ja jos multa kysytään, niin banaani on terveellisempi kuin keinotekoinen makeutusaine tai sokeri, mutta nämä nyt taitaa olla nykyään mielipideasioita ;)
2. Banaanin avulla smoothiesta saa helposti sopivan paksua, jolloin se toimii erityisen hyvin smoothiekulhoissa!
3. Banaanit tummuvat herkästi ja jos tykkää syödä banaaninsa sellaisenaan mieluummin vihreänä kuin tummana (pilkulliset banaanit on jotain niin yööh…), niin välttyy naaman vääntelyltä, kun heittää hieman tummumaan päässeen banaanin smoothieen.
4. Banaanin on todettu auttavan alentamaan kolesterolia ja verenpainetta.
5. Raskaana oleville banaania suositellaan, koska se voi helpottaa pahoinvointia, auttaa ruoansulatuksen säätelyssä ja sisältää runsaasti foolihappoa.
6. Banaanista on helppo jättää yli viipaleita myös koristeluun, kun jo puolikaskin yleensä riittää smoothieen.
7. Banaani sisältää tryptofaania (aminohappo), joka stimuloi serotoniinin tuotantoa aivoissa. Serotoniini taas liittyy mielialan säätelyyn ja näin banaani voi auttaa mielialan nostamisessa, unettomuuden hoidossa ja hyvinvoinnin tunteen lisäämisessä.
8. Banaani sisältää kaliumia, joka on tärkeää mm. lihasten hyvinvoinnin kannalta.
9. Banaani on yksi harvoista hedelmistä, joka sisältää B-vitamiinia.
10. Banaani sisältää runsaasti rautaa ja voi siten ennaltaehkäistä anemiaa.

*kuva lainattu magneettimedia.com

Valoa tunnelin päässä

Kaksi paremmin nukuttua yötä takana ja johan maailma näyttää vähän valoisammalta :) Nämä pienet askeleet kohti parempaa unta sain otettua jättämällä työasiat oikeasti töihin, lepäämällä paljon ja sen jälkeen väsyttämällä itseäni muulla kuin työasioilla. Niin kuin esimerkiksi reippaalla kävelylenkillä, kokkailulla ja saunomalla itseni kunnon hikeen... 

Ehkäpä tuo lisääntyvä valoisuuskin auttaa kehoa tahdistamaan uni-valverytmiä ja siten auttaa unettomuuden voittamisessa :) Lisäksi aurinkoiset kevätpäivät piristävät vähän mielialaa ja houkuttelevat ulos. Vaikka täytyy myöntää, että pahimmilla hetkillä auringonpaiste ja lämpö tuntui kyllä vain sääjumalien kettuilulta :D Aurinkoisella säällä ristiriita oman mielialan ja oletetun yleisen mielialan välillä on niin suuri, että se saa tutkitustikin ihmisen kokemaan tällöin suurempaa yksinäisyyden tunnetta, mikä lisää alakuloisuutta. Samalla saattavat mieleen hiipiä muistot siitä miten on aiemmin nauttinut kevätpäivistä, vertailua nykyiseen olotilaan ja siten pettymyksen tunteita ja toivottomuutta. Tärkeintä olisi tällöin olla lempeä ja hyväksyvä omia tunteita kohtaan ja muistuttaa itseään siitä, että kevätpäiviä tulee vielä eikä mieliala tule ainaisesti olemaan musta. :) Helpommin sanottu kuin tehty, tiedetään...

Joka tapauksessa nyt näyttäisi olevan valoa tunnelin päässä ja siitä intoutuneena testasin tälläistä raikkaan makuista smoothieta:

Raikas sitruuna-vaniljasmoothie

250 g maitorahkaa

1 banaani

1,5 dl maitoa

1 dl sitruuna-vaniljamehukeittoa (Valio)

1 rkl raastettua inkivääriä

Kuori ja pilko banaani. Laita kaikki ainekset tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi. Laita hetkeksi jääkaappiin (n. 15-30 min.) viilentymään niin maut erottuvat paremmin. Koristele halutessasi nonparelleilla ja suklaahipuilla tai kaakaonibseillä.

Valion sitruuna-vaniljamehukeitto oli minulle uusi tuttavuus ja täytyy myöntää, että oli hienoinen pettymys esanssisella maullaan. :/ Ajattelinkin kokeilla tätä smoothieta seuraavan kerran aidosta sitruunan mehusta, jolloin vaniljan maun voisi mehukeiton sijaan saada esim. vaniljan makuisesta heraproteiinijauheesta. Lupaan kertoa tuliko yhtään aidomman makuista... ;)

Aurinkoisia kevätpäiviä just sulle!

Lempparismoothie syntyy mustaherukasta

Niin siinä kävi, että omat voimat eivät vielä ihan riittäneet niin pitkälle kuin olisin toivonut, ja unettomuuden ja uupumuksen hoito jatkuu sairauslomalla. Jos yrittää löytää jotakin positiivista, niin se on tietysti se, että ehtii tehdä enemmän smoothieita ;) Smoothiet ovat kyllä pelastus myös silloin, kun ruokahalu on huono: vähästä määrästä voi saada paljonkin energiaa kun koostaa oikein. Itse käytän tällöin hurjasti pähkinöitä ja siemeniä ja tietysti voi myös käyttää erilaisia lisäravinnejauheita.

Tällä hetkellä kaipaan kuitenkin smoothielta eniten lempeyttä, helppoutta ja omiin makunystyröihin soveltuvaa makua! Kuten olen aiemmin maininnut, kirpeät maut toimii mulle ja niinpä mun lempparismoothie on erittäin mustaherukkainen. Ainesosat ovat myös niin perusjuttuja, että yleensä löytyy kaapista ilman sen kummempaa kauppareissua – ehkä heraproteiinijauhetta lukuun ottamatta (mutta sitäkin yleensä kyllä löytyy mun kaapista, kun pakkauskoot ovat niin isoja, että kestävät pitkään). :) Tästä smoothiesta tulee todella pehmeää ja paksua, se on jotenkin kaikessa kirpeydessään kuitenkin kovin lempeä. Se antaa tosin paksuutensa vuoksi jopa tuhdin vaikutelman, vaikka on lopulta aika kevyt.

Lusikoitava mustaherukkasmoothie

n., 3 dl kohmeisia mustaherukoita

250g maitorahkaa

n. 2-3 dl maitoa

15 g mansikan tai vanijan makuista heraproteiinijauhetta

Sekoita kaikki ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Smoothie on hyvin paksua, joten lisää nestettä sen verran, että tehosekoitin jaksaa pyörittää smoothien tasaiseksi.

Ja nyt on tunnustettava, että kuva on vanha, sillä tänään ei riittänyt energiaa koristeluihin. 

Mukavia kevätpäiviä! <3

Vadelma-inkiväärismoothie opettaa lempeyttä itseä kohtaan

Joskus sitä kaipaa hieman viikonloppua keskelle arkea ja tänään oli juuri sellainen päivä :) Niinpä päädyin kehittelemään raikasta ja piristävää smoothieta, josta saisi vähän puhtia loppupäivään. Kaadoin smoothien vielä drinkkilasiin tuomaan sitä viikonlopun tunnelmaa. ;) 

En tiedä onko muilla samoin, mutta minusta tuntuu, että jo pelkästään smoothien koristelu tai ruoan asettelu kauniisti lisää lempeyttä itseä kohtaan ja pysähtymistä ruoan äärelle. Kaunista smoothieta nautiskellessa ei vain voi ajatella pelkästään sen sisältämiä kaloreita tai menneen päivän työasioita. Ruokaa tulee syötyä hitaammin ja arvostaen. Samalla se viestittää sitä, että olen juuri tällaisena riittävän arvokas ja voin asetella ruoan tarjolle kauniisti ihan vain itseäni varten. Kannustan jokaista kokeilemaan - jos ei arkena, niin edes viikonloppuna :) 

Tästä smoothiesta tuli kuin tulikin ihanan raikas ja kauniin värinen, oikein sellainen harmaiden maanantaiaamujen piristysaamupala ;)

Lusikoitava vadelma-inkiväärismoothie

100g vadelmia

1 banaani

1,5 dl rasvatonta maitoa

15g cashewpähkinöitä

2 tl raastettua inkivääriä

Sekoita tehosekoittimessa hieman kohmeiset vadelmat, pilkottu banaani, maito ja cashew-pähkinät. Raasta joukkoon tuoretta inkivääriä ja sekoita vielä kertaalleen tehosekoittimessa. Koristele halutessasi vadelmilla, mustikoilla ja chia-siemenillä.

Tsemppiä loppuviikkoon!

Keväinen appelsiini-smoothie

Edellisessä unettomuutta käsittelevässä postauksessa oli kuva appelsiini-smoothiesta, jonka ohjeen lupasin jakaa myöhemmin :)  Tässäpä se nyt on:

Appelsiini-smoothie

½ banaani

1 appelsiini

2 dl maustamatonta jogurttia

1 dl mansikka-banaanimehukeittoa

1 rkl pellavansiemenrouhetta

Kuori ja viipaloi hedelmät, heitä kaikki tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi.

Smoothiesta tulee juoksevaa ja vähän kalsean väristä, mutta maku on virkistävän appelsiininen ja raikas :) Päälle rouhin vähän suklaata ja asettelin lasin reunaan pari mandariinisiivua. Kun voimavarat on vähissä, on hyvä tyytyä yksinkertaiseen ja helppoon. 

Tähän aikaan vuodesta appelsiinit ovat kyllä niin maukkaita, että täytyy myöntää, että kaikki viipaleet eivät päätyneet smoothieen… ;) 

Unettomuuden hoidoksi smoothie

Yhtenä yönä se vain katosi täysin – uni. En nukkunut silmäystäkään. Sydän hakkasi, kädet hikosi, tärisin. Lopulta itketti ja pelkäsin, että kuolen tai tulen hulluksi. Tai molempia. Aamulla nousin silti ylös, meikkasin, söin aamupalan ja lähdin töihin. Töissä sinnittelin ja yritin hymyillä, vaikka rintaa puristi ja pää tuntui sumuiselta. Yritin ajatella positiivisesti ja vakuuttelin itselleni, että ensi yönä nukun varmasti hyvin, kun viime yön jäljiltä olen niin väsynyt. Illalla itketti ilman syytä, mutta ajattelin sen johtuvan väsymyksestä. Menin aikaisin nukkumaan, koska olo oli voimaton ja väsynyt ja arvelin unen tulevan pian. Se ei tullut. Valvoin toisen yön kuunnellen sydämeni hakkaamista ja pyyhkien käsien hikeä lakanaan. Ajattelin, etten voi jäädä pois töistä, koska tärkeä projekti alkaisi seuraavana päivänä.  Samalla kuitenkin pelotti miten selviän seuraavasta päivästä.

Seuraavana aamuna kumppani vannotti minua vähintään soittamaan esimiehelleni tilanteesta ja menemään lääkäriin. Teinkin niin ja onnekseni esimieheni suhtautui tilanteeseen ymmärtäväisesti ja sanoi, että voin olla omalla ilmoituksella pois muutaman päivän. Koin kuitenkin velvollisuudekseni mennä sinä päivänä töihin sen tärkeän projektin vuoksi ja ajattelin, että kunhan saan lääkäriltä unilääkereseptin niin nukun lääkkeen avulla muutaman yön ja sitten kaikki on taas hyvin.  Kuinka väärässä olinkaan. Nukuin lääkkeenkin avulla vain noin 4 tuntia yössä ja töissä aloin yhä enemmän kärsiä painon tunteesta rinnalla, huonovointisuudesta, voimattomuudesta, ärtyisyydestä ja keskittymisvaikeuksista. Kävin työterveyslääkärillä, mutta koska olin juuri edellisenä yönä nukkunut hieman paremmin, kaunistelin tilannetta ja sanoin asioiden jo menneen parempaan. En tehnyt sitä tarkoituksella vaan halusin kovasti itsekin uskoa siihen mitä sanoin. Hetken uskoinkin. Mutta olo paheni, uudestaan lääkäriin ja lääkkeen vaihto. Sinnittelyä ja positiivista ajattelua. Kyllä minä vielä jaksan, onhan täällä muitakin, jotka nukkuvat vähän – näin ajattelin ja uskottelin itselleni asioiden menevän parempaan. Kunnes en enää pystynyt lukemaan aamulehteä enkä katsomaan televisiota, koska keskittymiskykyni ei riittänyt ja aivot tuntuivat olevan ”täynnä”. Töissä tuli virheitä ja jouduin pidättelemään kyyneleitä. Vasta siinä vaiheessa myönsin työterveyslääkärille tilanteeni ja kiitos ymmärtäväisten työkavereiden, uskaltauduin suostumaan sairauslomaan. Siitä alkoi matka, jota en nyt tähän postaukseen ala sen enempää ruotimaan, mutta tällä hetkellä olen tilanteessa, jossa harkitsen töihin paluuta.

Ja miten tämä liittyy smoothiehin? Siten, että smoothiet olivat ensimmäinen asia, jota lopulta jaksoin tehdä, kun olin viikkoja ollut lähes täysin sohvan pohjalla makaava raato. Smoothien teko toi hetkeksi tauon unettomuuden ja oman olotilan ajattelusta. Keskityin smoothiekulhon koristeluun niin, etten hetkeen muistanut miten ”hyödytön”, ”surkea” tai ”epäonnistunut” olen.  Tunsin aluksi hämmennystä siitä mitä tekisin koristellulla smoothiekulholla (eihän se nyt vain minua itseäni varten voisi olla!), kunnes jossain kohtaa tajusin, ettei minun tarvitsisi suorittaa tai tehdä mitään erityistä ansaitakseni kauniisti asetellun ruoka-annoksen. Voisin syödä sen ihan vain siksi, koska olin sen tehnyt ja koska ihminen tarvitsee ruokaa. Pian huomasin siellä sängyn pohjalla selaavani Instagram-kuvia kauniista smoothieista, innostuvani, mutta sitten ajattelevani miten rumia omat aikaansaannokseni olivat verrattuna kaikkiin niihin hienoihin kukilla koristeltuihin ja mitä ihmeellisimpiä ainesosia sisältäviin smoothiekulhoihin. Siitä huolimatta jokin sai minut jatkamaan kauniiden kuvien ihastelua ja haaveilua smoothieiden tekemisestä. Ja jokin sai minut myös tekemään niitä. Tehdessäni tajusin, ettei lopputuloksen kauneudella ollut väliä. Sillä oli väliä, että olin uppoutunut tekemiseen, läsnä hetkessä ja minulla oli hetken aikaa hyvä olla.

Tämän blogin smoothiet eivät siis ole internetin tai Instagramin kauneimmat, upeimmat tai erikoisimmat. Ne ovat ne arkiset ja kotikutoiset, usein helpot ja yksinkertaiset. Ne ovat ne smoothiet, joita jaksaa tehdä rankan työpäivän jälkeen tai kaivatessaan jotakin lohtua. Niitä voi aina yksinkertaistaa eikä niitä tarvitse koristella. Niitä ei tarvitse edes välttämättä tehdä vaan niistä voi vain lukea ja ehkä hetkeksi unohtaa sen rankan päivän, kurjan riidan, kiukkuisen puolison, omat virheet tai alakuloisen olon.

Olkaa kilttejä itsellenne! <3


p.s. Kuvassa olevan appelsiinismoothien ohje tulossa myöhemmin! :) 

Avokado-mangosmoothie

Tänään kaipasin pään tyhjennystä ja muuta ajateltavaa, joten kaivoin tehosekoittimen kaapista ja päädyin vihdoin kokeilemaan avokadoa smoothiessa. Pehmeä avokado tuntui kaipaavan seurakseen jotain muuta kuin perinteistä rasvatonta jogurttia, joten nappasin kaupasta mukaan sokerittoman soijajogurtin (jep, sokerittoman, vaikka en sokeria vältäkään :D). 

Näistä syntyi musta aika kiva kombo, varsinkin kun sekaan heitti vielä makeaa mango-banaanisosetta, niin ei ainakaan voi valittaa, että olisi liian kirpsakka smoothie (niin kuin mun smoothiet yleensä, kröhöm!).  Ja juuri tuon mango-banaanin vuoksi valitsin soijajogurtin sokerittomana, sillä muuten olisi voinut tulla jo liiankin makea vai mitä luulette? :P 

Ohjeesta tulee yhden ison juomalasillisen verran paksua, pehmeää ja makeaa smoothieta. Niin ja koristuksena käytin taas sitä kiiviä (olen itse asiassa kiiville melko allerginen, minkä vuoksi kiiviä tulee usein hyödynnettyä lähinnä koristeina), pellavansiemenrouhetta ja murskattua cashew-pähkinää.

Avokado-mangosmoothie

½ avokado 
1 dl sokeritonta soijajogurttia

n. 100g mango-banaanisosetta

n. 2 dl mansikka-banaanimehukeittoa (varmasti myös mansikkamehukeitto toimisi)

1 rkl pellavansiemenrouhetta

loraus sitruunamehua

Ja kyllä tämä toi taas kaivatun pienen tauon ihmismielen murheista! :)

Elämä heitti eteen pari muuttujaa ja mango-banaanismoothien

Eräänä kauniina päivänä (tai ei se päivä itse asiassa ollut kovin kaunis) elämä toi eteensä haasteita, joiden seurauksena oli etsittävä uusia tapoja palautua töistä, rentoutua, hoitaa itseä ja syödä hyvin. Niiden tapojen löytäminen ei ollut ihan helppo polku, mutta lopputuloksena syntyi mm. innostus smoothieihin ja kaikkeen sekoitettuun hyvään :) Ja nimenomaan sellaisiin sekoituksiin, joita olisi mahdollista tehdä ihan osana arkea ilman sen kummempia laitehankintoja ja harvinaisten ainesosien metsästystä!

Blogissani kaikki ohjeet ovat joko muokattuja internetin ihmeellisen maailman ruokaresepteistä (linkkailen alkuperäisiä ohjeita jos olen tehnyt vain pienen muutoksen), lounastaukokeskustelujen innoittamia tai ihan vaan omasta päästä testattuja ideoita. En noudata gluteenitonta, maidotonta, sokeritonta, vehnätöntä, hiilaritonta, rasvatonta, lisäaineetonta, paleota, raakaruoka- tai muutakaan erityisruokavaliota, joten monet ohjeista sisältävät kaikkea mahdollista mikä syötäväksi kelpaa. :) Mutta tietysti niistä useimmista voi muokata omaan ruokavalioonsa sopivan korvaamalla esim. maidot ja jogurtit vastaavilla kaura- tai soijatuotteilla. 

Seinällä roikkuva satokausikalenteri kertoo, että mangolla on tällä hetkellä satokausi. ;) Sen vuoksi ne olivat kohtuuhintaisia lähimarketissa, ja oli pakko testata miltä tuore mango maistuisi smoothiessa (yleensä kun tulee käytettyä mangososetta). Hyvältähän se maistui, mutta koska tykkään itse melko kirpeistä ja selkeistä mauista, niin alla oleva mango-banaanismoothie oli ehkä omaan makuun melko miedon makuinen. Mieheni sen sijaan tykkäsi ja tämän smoothien avulla sain ujutettua hänellekin hedelmiä liha-aterioiden väliin ;)

Juotava mango-banaanismoothie

1 mango (n.  100g hedelmälihaa)

1 banaani

1,5 dl maitoa

200g maitorahkaa

1 dl rasvatonta maustamatonta jogurttia

1 tl pellavansiemenrouhetta

1 rkl mansikan tai vaniljan makuista heraproteiinijauhetta (esim. Star Nutrionin WHEY100)

Kuori ja viipaloi mango ja banaani. Lisää muut ainekset hedelmäviipaleiden joukkoon ja sekoita ne tehosekoittimessa tasaiseksi smoothieksi.

Näillä määrillä smoothiesta tulee sopivan juoksevaa juotavaksi, mutta maitorahkaa lisäämällä tai maitoa vähentämällä smoothiesta saa toki halutessaan paksumman ja lusikoitavan. Huolimatta juoksevuudesta, kaadoin tämän smoothien kulhoon, koska jostain syystä tykkään enemmän syödä kuin juoda ( :D ) ja näin sain myös mahdollisuuden koristella annoksen näin ensimmäisen blogijulkaisun kunniaksi ;) Koristeeksi viipaloin kiiviä ja ripottelin vielä päälle kaurahiutaleita, chia-siemeniä ja muutaman pakastevadelman, mutta koristeiksi kelpaavat kaikenlaiset marjat, hedelmät, siemenet, leseet ja pähkinät.

Käytän usein smoothieissa maitorahkaa saadakseni smoothiesta paksua ja täyttävää, mutta jos sen haluaa jättää pois, kannattaa lisätä tilalle vastaavaa jogurttia ja/tai jättää nestettä vähemmälle (jos siis haluaa kuitenkin smoothien olevan paksua). Intouduin tänään hyödyntämään myös hieman käyttämättömäksi jääneitä heraproteiinijauheita, mutta jos sellaisia ei kotoa löydy niin ei ole mikään välttämätön ainesosa. :) Mielestäni proteiinijauhe tuo kuitenkin smoothieen mukavaa kuohkeutta ja makua, joten kannustan testaamaan (ellet sitten noudata sitä lisäaineetonta ja täysin puhdasta ruokavaliota, heh!) Jos innostut muokkailemaan ohjeita, niin kommentoi miten onnistui ja miltä maistui! 

Tulin tässä samalla hieman googlanneeksi mangoa ja opin, että näin keväällä mangot tulevat yleensä Etelä-Amerikasta. Koska ne toimitetaan raakoina, ne kannattaa ostaa muutamaa päivää etukäteen kypsymään huoneenlämpöön. Kypsyminen kuulemma nopeutuu jos mangon laittaa samaan pussiin omenan kanssa, mutta tätä en ole testannut. :) Kuoren väristä ei voi päätellä mitään kypsyydestä vaan sen sijaan kypsän mangon tunnistaa siitä, että se antaa periksi painettaessa. Mango on muuten Intian kansallishedelmä ja nimi tulee sanoista ”may-key”, joka tarkoittaa puun hedelmää. Muistan, että potiessani vatsatautia Thaimaassa, apteekkari neuvoi välttämään mangoa, mikä todennäköisesti johtui mangon sisältämistä niasiinista, tiamiinista ja pantoteenihaposta, joilla on ilmeisesti aineenvaihduntaa kiihdyttävä vaikutus… Eli ei mangoa jos vatsa toimii jo ilmankin liian hyvin!

Oletko samaa mieltä mango-banaanismoothien miedosta mausta vai onko juuri suuhun sopivan makea? :)