tiistai 29. tammikuuta 2019

34. - 35. raskausviikko: juhlia ja painon nostatusta!

Täällä sitä kirjoitellaan äitiyslomalta, vaikka en vieläkään voi uskoa, että raskaus on näin pitkällä, että olen oikeasti jo jäänyt pois töistä. Ja etten ole palaamassa takaisin töihin ainakaan vuoteen! Eilen kyllä piipahdin jo töissä viemässä verokortin ja samalla lounaalla työkavereiden kanssa eli aika nopeasti tuli ikävä :D Ja nimenomaan työkavereita ja sitä tiettyä arjen rytmiä ikävä tuleekin, ei niinkään itse työtä - ainakaan vielä. Päinvastoin, musta on ihanan vapauttavaa ajatus, että mun ei vähään aikaan tarvitse kuunnella muiden murheita ja yrittää auttaa vaan voin keskittyä vain omaan perheeseeni ja lähipiiriini :) Vaikka työstäni tykkäänkin, niin kyllä siitä silloin tällöin tarvitsee breikkiä, että jaksaa.

Ennen töiden loppumista mut yllätettiin järkkäämällä babeshowerit. :) En oikeasti ollut arvannut mitään, koska olin jo mielessäni paljon aiemmin laskeskellut, ettei babyshowereita varmasti tule, kun juuri kukaan ei pääsisi paikalle erinäisistä syistä. No, mukavasti porukkaa oli sitten kuitenkin saatu kokoon mun selän takana, vaikka muutama jäikin uupumaan reissun, vastasyntyneen ja sairastelun vuoksi. Peitetarinana oli kohta vanhaksi menevien lahjakorttien käyttö Fazerin brunssilla parin ystävän kanssa enkä arvannut edes siinä vaiheessa mitään, kun eräs kolmas ystävä hyppäsi mun kanssa samaan bussiin. Ihan meni täydestä hänen tarinansa siitä, että olisi menossa tapaamaan veljeään ja että sattumalta osuttiin samaan bussiin :D Bussiasemalla odotti sitten muitakin ystäviä täytenä yllätyksenä ja siitä sitten suunnattiin brunssille. Porukka oli keksinyt pieniä tehtäviä, kuten lapsen nimen, syntymäpainon yms. arvausta, joita kirjoittelivat ylös ja kun kotona lueskelin niitä lappusia, joissa oli myös toivotuksia vauva-arkeen ja toiveita sen suhteen mitä vauvan olisi hyvä periä isältään ja äidiltään, niin ihan liikutuin niistä kirjoituksista <3

Myös töissä mut yllätettiin antamalla mulle lahjaksi "selviytymispakkaus", jossa oli kaikenlaista sekä vauvalle että mulle. :) Erityisen paljon siellä oli herkkuja erinäisiin tilanteisiin, kun kaikki tietävät mun olleen nyt tiukalla herkuttomalla tämän raskausdiabeteksen takia. Jokaiseen selviytymispakkauksen tavaraan ja herkkuun oli myös ajatuksella mietitty jokin hauska ohje, jolloin kyseinen asia tulee käyttöön ja lisäksi korttiin oli jokainen työkaveri kirjoittanut oman ohjeensa yleisesti vauva-arkeen ja nuo ohjeet aion kyllä pitää hyvässä tallessa ;) Töissä pidettiin lisäksi läksiäisbrunssi mun toiseksi viimeisenä päivänä ja ihmiset olivat ihanasta ajatelleet mitä saan syödä ja mitä en <3 Oli kalaa, erilaisia itsetehtyjä salaatteja, kananmunia, ruissipsejä... Itse olin leiponut karppaajien sivuilta löytämäni ohjeen mukaisesti sokerittoman ja jauhottoman mutakakun ja se oli todella hyvää! Jopa parempaa kuin perinteinen mutakakku, joka on mun makuun yleensä aivan liian äklömakea. Taidan leipoa tuota sokeritonta versiota tässä vielä joku toinenkin kerta äitiyslomalla ollessani :P

Viimeisenä työpäivänä mulla oli aamulla vielä neuvola-aika, jossa ei muutoin ollut mitään ihmeellistä, mutta hieman ristiriitaisia ohjeita sain kyllä neuvolaterkalta... Ensin hän kehui mun hyviä verensokeriarvoja ja kyseli olenko uskaltanut jo vähän monipuolistaa ruokavaliota. Kun vastasin olevani kyllä edelleen aika varovainen ja luottavani paljolti omiin "turvaruokiini" sekä pohtivani kovasti onko mun ruokaväli sopiva vai liian lyhyt, hän kysyi onko mulla nälkä siinä vaiheessa kun syön. Sanoin, että nälkä on ennen jokaista ateriaa ja niiden välissäkin, koska en uskalla syödä paljon kerralla, ettei verensokeri nouse. Hän ohjeisti juomaan nälkääni aterioilla sokeritonta mehukeittoa ja aterioiden välissä vettä. Parin minuutin kuluttua hän kuitenkin huomautti siitä, että paino ei edelleenkään kehity niinkuin pitäisi ja se saisi kyllä alkaa jo nousta enemmän. No ei kai se paino sokerittomalla mehukeitolla ja vedellä nouse!

Neuvolaterkan aika oli siis perjantaina ja heti seuraavana maanantaina oli neuvolalääkäri. Hän puuttui tuohon painoon aika heti siinä alussa ja laskeskeli, että koko raskauden aikainen painonnousu on aivan liian vähäistä verrattuna lähtöpainoon. Hän kertoi, että äidin niukka painonnousu voi paradoksaalisesti johtaa mm. vauvan liikakasvuun. Eli näin minä sen kuulin: liian rento syöminen voi nostaa verensokeria ja johtaa isokokoiseen vauvaan ja liian tiukka syöminen ja alhainen painonnousu voi johtaa isokokoiseen vauvaan. Teet niin tai näin niin väärin menee ja tuloksena isokokoinen vauva :( Kerroin kyllä lääkärille, että tuon raskausdiabeteksen vuoksi painonnousu on pysähtynyt ja että olen saanut ihan ohjeeksikin juoda nälkääni vettä ja sokeritonta mehukeittoa. Lääkäri katseli mun verensokeriarvoja ja sanoi niiden olevan aivan loistavia arvoja eikä sen puolesta ole mitään hätää. Lopulta hän kysyi voisinko jättää mittaukset nyt pariksi viikoksi ihan kokonaan tekemättä, jotta uskaltaisin ehkä syödä ennemminkin tarpeen mukaan ja vähän rennommin. Ehdotti, että hiilareiden suhteen jätän pois vain mehut ja smoothiet (ja herkut), mutta muuten söisin ihan normaalisti. Ja halusi varata mulle vielä kontrolliajan parin viikon päähän, jossa tarkistaa että paino on lähtenyt nousuun. Ymmärin lääkärin pointin, mutta tuntui pelottavalta ajatus siitä, että en mittaisi, koska entä jos verensokeri nouseekin enkä tiedä sitä ja osaa korjata syömisiä...? Päätin nyt ainakin suurentaa annoskokoa aterioilla sekä monipuolistaa ruokavaliota niin etteivät välipalat ja iltapalat ole aina vain ruisleipää kananmunalla tai tiettyä "turvallista" proteiinirahkaa pähkinöillä. Katsotaan jos näillä lähtisi paino vähän nousemaan :) Lääkäri myös ultrasi käynnillä ja kertoi vauvan olevan siron näköinen ja menevän vähän alakäyrillä, mutta ei huolestuttavasti :) Hänen mukaansa ei ole huolta mistään isosta vauvasta vaan hän arvioisi syntymäpainoksi noin 3kg jos vauva syntyisi laskettuna päivänä. Muutoinkin vauvalla näytti olevan kaikki hyvin <3 Aika vähän lääkäri kylläkään kertoi mitään ultrakuvista, näytti lähinnä jalat ja sukuelimet :D

Pahoittelut pitkästä tekstistä ja kiitos jos jaksoit lukea loppuun asti :) Ensi kerralla voisin kirjoitella vähän sairaalakassin sisällöstä, sillä sitä on tullut mietittyä ja pakattua tässä äitiysloman aluksi...

Ja nyt syömään! ;)

4 kommenttia:

  1. Ihanaa alkanutta äippälomaa ja loppuodotusta! 😊 Ihailen, kuinka tarkasti olet jaksanut tuota melko tiukkaa ruokavaliota noudattaa. Vaikka kyllähän sitä vauvan eteen tekee vaikka mitä ❤️ Itselläni ei (raskaus)diabeteksesta kokemusta ole, mutta etköhän nyt voi vähän höllätä tuon ruokavalion kanssa. Minulle on tuttu kätilö muistuttanut siitä, että imetystä varten olisi hyvä olla vähän ”vararavintoa” kehossa, ettei synnytyksen jälkeen ole heti kuin kuivan kesän orava. Mutta ymmärrän, että varmasti tosi hankala tietää mikä on oikein ja miten pitäisi tehdä, kun ammattilaisiltakin tulee ristiriitaisia ohjeita :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mä olen kuullut samaa, että pientä rasvavarastoa olisi hyvä olla imetystä varten. Mutta sitten tosiaan tuosta raskausdiabeteksestä aika paljon saarnataan ja pelotellaan ja tulee sellainen olo että se on nyt se pahin uhka. Tiedostan olleeni liiankin tarkka mitä ruokavalioon tulee, mutta en vaan uskaltanut ottaa mitään riskejä ja toisaalta oma neuvolaterkka ollut myös melko tarkka ja vaikka välillä on kehunut arvoja niin samalla kuitenkin ”valistanut” liikunnasta ja ruokavaliosta... Mutta nyt yritän höllätä ja antaa riittävästi ravintoa myös itselleni, vauvahan taitaa aina omansa ottaa ellei äiti nyt ihan nälänhätää näe :D Ja hyvä ettei sulla ole kokemusta radista, sulla kun on varmasti muuta mietittävää ihan riittävästi kolmosraskaudessa :) <3

      Poista
  2. Ihailtavan tiukasti olet jaksanut tuota radi ruokavaliota noudattaa, ihan tulee itselle semmoinen olo että olen ollut aivan liian lepsu :D Toisaalta, mullakin on arvot olleet jiirissään joten en näe aihetta stressata mikäli syön suht samalla tavalla kuin yleensäkin :)

    Ihanaa alkanutta äitiyslomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mä ihailen sitä että pystyt olemaan stressaamatta joka suupalaa :D Varmasti se rentous myös auttaa arvoja pysymään hyvinä koska stressi vaikuttaa myös verensokeriin :) Mieluummin itsekin olisin vähän rennommin ottanut, mutta mulla on taipumusta muutenkin ylisuorittaa joten ehkäpä se näkyy myös tässä... Ja jotenkin halusin varmuuden siitä että jos vauvalla sitten onkin jotain ongelmia niin ainakin olen itse tehnyt kaikkeni asian eteen. Mutta jos loppuajan osaisi jo ottaa vähän rennommin kun usein ihan viimeisillä viikoilla radi helpottaa monella muutoinkin :) Ja onneksi äitiyslomasta voi nauttia muutoinkin kuin syömällä :D

      Poista