Täällä elellään taas sitä vauvan yrittämisen parasta aikaa eli ovulaatiohetkeä :) Tai ainakin veikkaan, että ovulaatio on ihan oven takana, koska tänään on kp14 ja limailua on ollut jo kp9 lähtien. Halukkuus myös selvästi lisääntynyt eilisestä lähtien. Ovulaatiotestien tekemisen aloitin kp11 ja eilen testiin piirtyi jo toinenkin viiva, mutta vielä niin heikko, ettei voinut laskea plussaksi. Mikä oli ihan hyväkin asia, koska eilinen oli sen verran aktiivinen päivä, että olisi ollut haastavaa löytää aikaa hyödyntää ovulaatioplussaa jos sellainen olisi tikkuun piirtynyt. Jos testiplussa tulee tänään tai huomenna, niin leijailen kyllä pilvissä pari päivää, koska sehän tarkoittaisi, että ovulaatio tulee ihan NORMAALIIN aikaan. Yleensähän 28 päivän kierrossa ovulaatio tapahtuu n. kp14 ( eli 14 vrk ennen seuraavien kuukautisten alkua), joten jos tänään pärähtäisi testiin plussa niin voisi jo laskea kierron ihan normaalin pituiseksi. Oonkin jo ihan kyllästynyt odottelemaan ovulaatiota sinne kp17-22 asti saati sitten vielä pidemmälle, kuten luomuna käy (kp50?) tai ettei ovulaatiota tule ollenkaan. Kiitos lääketieteen, munkin keho on herännyt toimimaan normaalin kuukautiskierron mukaisesti :)
Jostain syystä mulla on sellainen uskomus, että aikainen ovulaatio tietäisi hyvää raskautumisen kannalta. Että se munasolu olisi jotenkin parempilaatuinen ja limakalvo vielä niin tuore, että siihen olisi helpompi kiinnittyä. Jos ovulaatio tapahtuu tosi myöhään, niin siinä vaiheessa kun hedelmöittynyt munasolu saapuu kohtuonteloon ja valmistautuu kiinnittymään, kohdun limakalvo saattaa jo alkaa olla vähän rapistumaan päin ja siihen on vaikea kiinnittyä. Tosin tiedän kyllä myös naisia, jotka ovat raskautuneet jopa kp30 tapahtuneesta ovulaatiosta ihan onnistuneesti. Mutta silti liputan näiden aiempien ovulaatioiden puolesta myös siksi, että mitä aiempi ovulaatio, sitä lyhempi kierto ja sitä useampia yrityskiertoja vuositasolla. Vähemmän siis "turhia" odottelupäiviä.
Tää on niin sitä toivon ja haaveilun aikaa, ja hormonitkin tukevat tätä hyvää mieltä kun tasot on normaalit/korkeat. Vielä parempi hetki koittaa kyllä heti ovulaation jälkeen, kun huokaisee helpotuksesta toisaalta sen suhteen, että ovis ylipäänsä tuli tässäkin kierrossa ja toisaalta sen suhteen, että kaikki voitava on nyt tehty ja saa hetkeksi hengähtää. Siinä kohtaa kiertoa usko onnistumiseen on myös vielä vahva ennen kuin se joskus dpo7 muuttuu taas stressiksi siitä, ettei tunne kiinnittymisoireita tai mitään muutakaan hyviä oireita ja kunnon hiiiiitaaasti etenevät piinapäivät todella alkaa. No mutta ei mietitä sitä vielä, nyt elän tätä ihanaa hetkeä :)